Huikaisevan hieno lukukokemus

Ketä kiinnostaa "yhden vuorokauden aikana tapahtuva, tunti tunnilta trillerimäisesti etenevä romaani sydänsiirrosta"?

Minuun tämä kirjan takakansitekstin maalailu ei vedonnut ollenkaan, mutta päätin yrittää kahlata kirjan läpi. Onneksi kahlasin. Tai oikeastaan ahmin.
 
Ranskalaisen Maylis de Kerangalin romaani Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (2016) on syvälle käyvä lukukokemus. 
 
Tarina on sinänsä yksinkertainen. Teini-ikäinen surffaripoika joutuu onnettomuuteen, vaipuu koomaan eikä toivoa heräämisestä enää ole. Sydän kuitenkin sykkii. Pojan vanhemmat suostuvat elinsiirtoon. Uutta sydäntää odottaa toisella puolella Ranskaa keski-ikäinen nainen. 
 
Tarinaa kerrotaan monen ihmisen näkökulmasta: pojan vanhemmat, tyttöystävä, elinsiirtoa organisoivat lääkärit ja hoitajat, sydämen siirron tekevät kirurgit. 
 
Se, miten tarina on kerrottu ja kirjoitettu, pitää lukijan otteessaan. Trillerimäiseksi en sitä tosin kuvaisi.
 
Kerronta on tarkkaa, kieli rönsyilevää, lauseet pitkiä. Lukija kuitenkin imaistaan mukaan tapahtumiin, henkilöiden ajatuksiin ja tunteisiin. Kirjaa on pakko lukea useampi sivu putkeen. Ja kun on päässyt loppuun, tekee mieli aloittaa alusta. 
 
Tärkeä osa kirjan vetovoimaa on, että suomennos on huikaisevan hyvä.