Ei mikään hyvän mielen romaani

Karin Smirnoffin Lähdin veljen luo ei ole mikään kepeä hyvän mielen romaani. Silti jo monen monituiset lukijat ovat sen löytäneet, ja tykästyneet sen päähenkilöön Jana Kippoon, joka onkin varsinainen antisankaritar.

Lähdin veljen luo alkaa siitä, kun västerbottenilaiselta pientilalta aikoinaan Tukholmaan taidekouluun lähtenyt Jana Kippo palaa kaksoisveljensä luo lapsuudenkotiinsa.

Kylä ja kyläläiset ovat entisellään. Muistot alkavat palailla mieleen. Niissä ei ole paljoa kehumista, eikä nykyhetkikään ole mitään auringonpaistetta.

On alkoholismia, väkivaltaa, vaikeita ihmissuhteita, juroja ja sulkeutuneita ihmisiä, yksinäisiä vanhuksia, rapistuvia pientiloja.

Jana kertoo tarinansa lakoniseen sävyyn, omalaatuisen vinksahtaneesta vinkkelistä. Huumori on mustaakin mustempaa.

Loppua kohden tarinassa alkaa pilkahdella valoisampiakin sävyjä.

Nähtäväksi jää, onko paremmalta näyttävä tilanne kestävä: Lähdin veljen luo on Jana Kiposta kertovan trilogian ensimmäinen osa. Jatkoa on luvassa suomeksi ensi vuonna.

-Virpi/pääkirjasro